SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT

Tehostettu perhetyö

Tehostettu perhetyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea perheiden hyvinvointia ja jaksamista sekä vahvistaa perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta erityisen haastavissa tilanteissa. Työskentely on intensiivistä psykososiaalista tukea perheelle sekä tukea perheen arkielämään.

Tehostettu perhetyö pohjaa vahvaan lastensuojelutyön kokemukseen, vankkaan ammatilliseen koulutukseen ja erityisosaamiseen sekä kokemukseen perheiden monipuolisesta tukemisesta. Tehostettu perhetyö on perheen omassa arki- ja lähiympäristössä toteutettavaa työskentelyä, joka voi koskea koko perhettä tai erityisesti tiettyjä perheenjäseniä.

Tehostetun perhetyön työskentelyn sisältö räätälöidään perheen yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi sekä voimavaroja huomioonottavaksi kokonaisuudeksi. Työskentelyn tavoiteena on pitää perhe koossa siten, että jokainen yksilö perhesysteemissä voi hyvin.

Terapeuttijohtoinen perhetyö

Terapeuttijohtoisen perhetyön kautta on mahdollista työstää perhesuhteisiin, vuorovaikukseen ja mahdollisiin elämän kriiseihin liittyviä teemoja pari- ja perhepsykoterapian keinoin. Samanaikaisesti perhetyön avulla vahvistetaan terapian vaikuttavuutta ja terapiatyöskentelyn siirtymistä perheen arkeen. Työskentelyn sisältö räätälöidään perheen tarpeiden mukaisesti.

Kriisiperhetyö

Kriisiperhetyölle luonteenomaista on palvelun nopea aloitus ja tiiviit tapaamiset. Kriisiperhetyön työskentely on usein perhettä kohdanneen äkillisen muutoksen aiheuttaman tilanteen vakauttamista. Kriisiperhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Kriisiperhetyö sisältää siten samoja elementtejä kuin sosiaalihuoltolaissa määritelty perhetyökin.

Kriisiperhetyö räätälöidään perheen tarpeen mukaiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä palvelua tilaavan tahon sekä perheen itsensä kanssa.

Kriisiperhetyö on sosiaalihuoltolainmukaista palvelua, eikä vaadi lastensuojelun asiakkuutta.

Perhearviointi ja vanhemmuuden arviointi

Psykoterapia- ja perhepalvelut Oy tarjoaa perhearviointia, jonka tavoitteena on selvittää perheen tuen ja palvelujen tarve sekä sitoutumisen mahdollisuus. Perhearviointi on perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä. Se keskittyy perheen elämään ja keskinäisiin suhteisiin, sekä siihen miten ne vaikuttavat jokaiseen perheenjäseneen. Perhearviointi tarjoaa järjestelmällisen havainnoinnin, kuvailun ja arvioinnin mallin ja rakenteen, jonka avulla perheen keskinäistä vuorovaikutusta, toimintakykyä, vahvuuksia, voimavaroja ja vaikeuksia voidaan kuvata yksityiskohtaisesti ja mahdollisimman objektiivisesti.

Menetelmässä työntekijä ei arvioi perhettä, vaan työskentelyn tarkoitus on kannustavassa ja tasa-arvoisessa ilmapiirissä mahdollistaa jokaisen perheenjäsenen äänen kuuluminen ja näin tutkia yhdessä koko perheen kanssa perheen arkea ja sen sujuvuutta, perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita sekä vanhemmuutta ja vanhempien kykyä vastata lasten muuttuviin tarpeisiin. Työskentelyssä perhe ei ole työskentelyn kohde, vaan aktiivinen toimija - yhteistyökumppani. Työntekijän rooli onkin selkeästi jäsennellyn menetelmän ja sen sisältämien erilaisten menetelmien/työkalujen avulla lisätä perheen dialogisuutta ja sitä kautta lisätä perheen ymmärrystä omasta tilanteestaan.

Perhearviointi tarjoaa myös menetelmiä, jotka auttavat edistämään perheen keskinäistä vuorovaikutusta. Lapselle perhe muodostaa hänen kehitystään ja hyvinvointiaan keskeisesti määrittävän ympäristön. On tärkeää, että jokaisen kokemus tulee näkyväksi ja siksi perhearvioinnissa jokainen perheenjäsen toimiikin aktiivisena arvioitsijana yhdessä työntekijöiden kanssa.

Vanhemmuuden arviointi tapahtuu aina yhteistyössä kunnan ja erityisesti perheen kanssa. Työskentelymuodossa ei arvioida vanhempaa, vaan työskentelyn tarkoitus on löytää vanhemmuuden vahvuudet ja voimavarat yhteistyössä vanhemman kanssa sekä löytää niitä keinoja rakentavasti riittävään vanhemmuuteen suhteessa lasten tarpeisiin nähden. Onnistunut arviointi on kuntouttavaa, jossa perhe saa edukatiivisesti, sekä empaattisesti tietoa perheen rakenteista, vuorovaikutustavoista sekä keinoja ja välineitä parantaa perheen tilannetta. Perhe osallistuu itse arvion tekoon. Valmis arvio käydään läpi aina perheen kanssa niin, että perhe voi oikaista tulkintoja sekä tuottaa itse arviointiin haasteita ja mahdollisuuksia mitä perheessä esiintyy. Vanhemmuuden arviointitiimi koostuu tarpeen mukaan perhekuntoutustyöntekijästä, perheterapeutista, sosiaalityöntekijästä ja psykologista. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on tiimissä oman toimensa ohessa.

Valvotut vaihdot sekä valvotut ja tuetut tapaamiset

Psykoterapia- ja perhepalvelut toteuttavat valvottuja vaihtoja sekä valvottuja ja tuettuja tapaamisia perheen kotona tai erikseen sovitussa paikassa.

Tapaamisten tavoitteena on tukea lapsen ja tapaajavanhemman välistä suhdetta. Tapaamiset perustuvat joko lastenvalvojan vahvistamaan sopimukseen, sosiaaliviranomaisen tai oikeuden päätökseen ja niillä turvataan tapaamisen sujuminen lapsen edun mukaisesti. Tapaamiset voivat olla lapsen ja etävanhemman tai sijoitetun lapsen ja syntymävanhemman tapaamisia.

Tapaamiset järjestetään yhteistyössä lapsen, perheen ja yhteistyöverkoston kanssa lapsen etu erityisesti huomioiden. Valvotuissa tapaamisissa valvoja on käytettävissä tapaamisen ajan. Valvotuissa tapaamisissa valvoja on tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan.

Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy sopimuksen tai päätöksen mukaisesti vanhemmalta toiselle lapsen kannalta asianmukaisella tavalla.

Valvojalla on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Kaikilla valvottuja vaihtoja, sekä tapaamisia toteuttavilla työntekijöillä on kokemusta erityisen haastavista lastensuojelutehtävistä.

ELÄINAVUSTEINEN TOIMINTA

• Tutkimuksissa on todettu, että jo pelkkä eläimen läsnäolo voi saada aikaan ihmisessä rauhoittavia vaikutuksia. Eläimen kosketus ja läheisyys tuovat meille lohtua ja tukea.
• Rauhoittumista tukee eläinsuhteiden luotettavuus. Eläimen tarjoama lohtu ja läheisyys ovat jatkuvasti saatavilla. Eläimiin voi turvautua silloinkin, kun ihmissuhteissa on haasteita.
• Vuorovaikutusta helpottaa osaltaan sanojen puuttuminen. Vuorovaikutus tapahtuu kehonkielellä, joka on sanallista vuorovaikutusta aidompaa ja suorempaa. Eläin ei myöskään arvioi ja luokittele ihmisiä sosiaalisen aseman ja ulkonäön perusteella.
• Läsnäolo on eläimille luontevaa. Eläinten muisti ja ajattelu toimivat pitkälti assosiaatioiden perusteella, kun taas ihmisellä on kyky siirtyä ajattelun ja tarinoiden varassa menneeseen ja tulevaan.
• Ihmisen hyvinvointia tukee myös eläimen tuoma rytmitys päivään. Perustarpeet: ravinto, riittävä lepo ja liikunta ovat samanlaisia kuin ihmiselläkin.
• Turvan ja luottamuksen ohella harjoitustilanteisiin liittyy samalla haasteellisuutta. Tämä yhdistelmä motivoi tehokkaasti uusien asioiden kokeiluun ja avaa siten mahdollisuuden uuden oppimiseen. Eläinavusteisuus ei ole aina vakavaa puurtamista, vaan usein myös jaettuja ilon ja naurun hetkiä. Näiden tukemana on oman tekemisen rajoja mahdollista lähteä laajentamaan.
• Eläimen hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen eläinavusteisen toiminnan edellytys. Ainoastaan virkeä ja tasapainoinen eläin voi olla tukena asiakkaiden kuntoutumisessa.

Eläinavusteinen neuropsykiatrinen valmennus

Eläinavusteinen (ratkaisukeskeinen) neuropsykiatrinen valmennus on eläinten kanssa tapahtuvaa nepsyvalmennusta, jolla pyritään vahvistamaan arjen sujuvuutta tilanteissa, joissa nepsyoireet ja toiminnanohjauksen vaikeudet aiheuttavat haittaa toimintakyvylle.

Valmennus sopii kaiken ikäisille ihmisille, joilla on haasteita elämänhallinnassa, esim. päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä autismin eri kirjoista kärsiville.

• konkreettiset tavoitteet liittyvät jokapäiväisen elämän haasteisiin, esimerkiksi arjenhallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin.
• valmentaja tukee ja motivoi asiakkaan tavoitteiden saavuttamista, antaa palautetta suoriutumisesta ja kannustaa uusien toimintatapojen löytämiseen.

Eläinavusteisessa valmennuksessa eläin toimii ammattilaisen työparina motivoiden, aktivoiden ja rauhoittaen. Turvallinen kosketuskontakti eläimeen on osa valmennusta. Työskentely eläinten kanssa kehittää asiakkaan tunnetaitoja, opettaa tunnistamaan omia tunnetiloja ja auttaa kehittämään vuorovaikutustaitoja arkielämän sosiaalisessa kanssakäymisessä. Eläin mahdollistaa tunteiden kokemisen ilman pelkoa tulla torjutuksi tai väärinymmärretyksi.

Valmennuksessa tavoitteet ja aikataulu sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa ja menetelmät valitaan yksilöllisesti tavoitteen ja tarpeiden mukaisesti.

Eläinavusteista neuropsykiatrista valmennusta pystytään sisällyttämään tarvittaessa myös osaksi perhetyötä.